Sompion Nahkatyöt

Mikä Som­pio?

Enti­sai­koina ihmi­set täällä eli­vät met­säs­tyk­sellä, kalas­tuk­sella ja peu­roja pyy­täen. Elin­kei­no­jen har­joit­ta­mista var­ten oli Lapin­maa jaettu tark­kaan rajat­tui­hin aluei­siin, ns. lapin­ky­liin. Tällä alu­eella vai­kutti Som­pion lapin­kylä ja nyky­ään nimi­tystä käy­te­tään tästä seudusta.

“Som­pio, Som­pio, mies­ten tum­main koti­seutu on…”

Men­neinä vuo­si­sa­toina tämän alu­een asuk­kaista suu­rin osa edusti Mus­tan sukua. Tämä suku­pe­rintö näkyy yhä niin, että ihmi­set täällä ovat taval­lista tummempia.

“Myö­tä­tuuli här­kä­to­kan kel­lo­nää­nen toi…”

Koti­ky­läni, sadan asuk­kaan yrit­te­liäs Lokka Sodan­ky­län kun­nassa elää poron­hoi­dosta ja kalas­tuk­sesta. Ympä­röivä luonto on meille paitsi lei­vän antaja, myös kes­kei­nen vapaa-ajanviettopaikka. Elä­määmme ohjaa­vat arvot, jotka täh­tää­vät luon­non säilymiseen.

“Siellä eilis­päi­vän saa­me­lai­nen noi­ta­rumpu soi…”

Vas­tuu eli­nym­pä­ris­tös­tämme ulot­tuu hyvin kauas. Suku­jemme yhte­näi­nen asu­tus­his­to­ria jat­kuu yli kym­me­nen suku­pol­ven, nel­jän­sa­dan vuo­den päähän.

“Lokka jäi ja toi­set lähti evakkoon…”

Lokan kylässä elämä jat­kui teko­jär­ven vesien pei­tet­tyä toi­set Som­pion kylät alleen 1960-luvun lopulla.

Porosta ei perin­tei­sesti ole men­nyt huk­kaan muuta kuin henki, jota sitä­kin on täällä koh­deltu asi­aan­kuu­lu­valla kun­nioi­tuk­sella. Suo­messa tuo­te­taan vuo­sit­tain yli 100 000 poron­tal­jaa. Pin­ta­nah­kana tämä mate­ri­aali on yli­voi­mai­sen peh­meää ja kau­nista. Kym­men­kunta vuotta sit­ten perus­tin käsi­työy­ri­tyk­seni nimeltä Som­pion Nah­ka­työt. Tuot­teet syn­tyi­vät met­sän­kul­ki­joi­den toi­veista ja sovel­tu­vat arki­käyt­töön. Mate­ri­aa­lina käy­tän pää­asiassa Kero Leat­her AB:n Paja­lan Sat­ta­jär­vellä muok­kaa­maa nah­kaa. Nahan par­kit­se­mi­seen käy­te­tään luon­non­ma­te­ri­aa­leja ja se sovel­tuu myös kro­mial­ler­gi­koille. Käyt­tä­mäni tur­kik­set ovat eet­ti­sesti kor­kea­luok­kai­sia, suvun mies­ten luon­nosta saa­liiksi saa­mia pienpetoja.

Tuo­te­va­li­koi­mani on muo­tou­tu­nut kysyn­nän mukaan, mutta tar­vit­taessa teen nahasta muu­ta­kin. Hal­lit­sen myös perin­tei­set Lapin käsi­työt, mutta olen jät­tä­nyt kar­va­ken­gän teon jo van­him­mille tyt­tä­ril­leni. Minulta onnis­tuu kyllä esi­mer­kiksi pes­kin sekä eri­lais­ten kin­tait­ten val­mis­tus. Tuo­te­luet­te­lon löy­dät seu­raa­valta sivulta.